Kuvaus

 

Saarenkiertäjät ry on vuonna 1958 perustettu raumalainen kalastusseura. Seuran toimintaan kuuluu mm. kalastuskilpailujen järjestäminen Raumalla ja lähiseudulla. Saarenkiertäjät ry on Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön jäsenseura. Seuran omistama mökki sijaitsee Mansikkakarissa.

Johtokunta

 

Siivonen Ossi Puheenjohtaja,
Pilkkikilpailut
0400501116
Lammi Timo Varapuheenjohtaja,
Kilpailuvastaava,
Onkikilpailut
0405336556
Salomaa Sami Sihteeri,
Pilkkikilpailut,
Venekilpailut
0500707253
Oksanen Mikko Jäsenasiat,
Venekilpailut
0451140114
     
Muut johtokunnan jäsenet:
Salomaa Jouko
Salomaa Saku
Salomaa Tarja
Toivonen Heikki
Tunturivuori Reijo

Alustava kokous pidettiin palokunnan luentosalissa. Alustajana oli Erkki Soininen. Keskusteltiin asiasta ja tultiin siihen tulokseen, että joku kalakerho olisi tarpeellinen.

Päätettiin ilmoittaa, että Rauma-Repolan urheilumajalla pidetään perustava kokous keväällä 1958. Paikalla oli silloin 25 henkeä. Kiinnostusta asiaan oli ja niin päätettiin perustaa kalakerho, jonka nimeksi tuli Saarenkiertäjät.

Samassa kokouksessa virisi myös ajatus, että pitäisi saada jokin pieni mökki jonnekin saareen, muistaakseni oli puhe Sisaruksista ja valittiin Soininen keskustelemaan kaupungin rakennustoimiston kanssa saaren vuokraamisesta Saarenkiertäjille, mutta se antoi silloin vastatuulta koska Saarenkiertäjät ei ollut vielä rekisteröity.

Saimme kuulla, että Pyhämaassa olisi jokin autio talo minkä saisi vuokrata jos tekisi uuden vesikaton.

Läksimme allekirjoittanut, Soininen ja Asser Valtonen sopimaan Pyhämaan kalastajien kanssa jotta saisimme heittää uistinta ja pitää pitkääsiimaa, mikä sitten sovittiinkin ehdolla, että heidän pyydyksiään ja verkkojaan ei häiritä, mikä kyllä ei sujunut hankaluuksitta, joten vuokrasopimusta ei 2 vuoden jälkeen enää saatu Jalosen kanssa uusittua.

Sitten otimme uudestaan yhteyttä kaupungin rakennustoimistoon, jos kaupunki vuokraisi Rauma-Repolan nimellä Saarenkiertäjille saaren ja niin se sitten syntyi.

Sitten kun Saarenkiertäjät rekisteröitiin, niin vuokrasopimus tehtiin suoraan Saarenkiertäjät ry:n kanssa.

Taas heräsi ajatus, kun on saari, niin on oltava myös mökki. Saimme kuulla, että junatoimisto uusitaan ja pyysimme sekä ins. Kuninkaalta että rak.mest. Saloselta vanhaa junatoimistoa "Saarenkiertäjille". He puhuivat asiasta silloiselle johtaja Helaniemelle ja hän lupasi sen ehdolla, ettei siihen saa käyttää Rauma-Repolan työvoimaa.

Monien kovien talkoiden ja vaikeuksien jälkeen saimme "junatoimiston" saaren rantaan, mutta niin pahasti hajonneena, että se oli pakko hajoittaa yksiin lautoihin.

Sitten kun varoja kertyi rupesimme puuhaamaan uutta mökkiä. Tuli veresmies remmiin - Palmu - ym. innostuneita, tuli arpajaisia ym. rahankeruutalkoita, tarveaineita koottiin lahjoituksina ja vähillä varoilla ostaen. Mökin teki vesikattoon 2 syväraumalaista miestä ja loppu tehtiin talkoilla. Mökki on nykyään hyvässä kunnossa ja runsaassa käytössä. Moni kalamies on siellä yönsä viettänyt ja saunassa ottanut makoisat löylyt. Yksi juttu on kuulemma rempallaan, polttopuita ei tuo juuri kukaan, mutta polttamassa ovat kaikki mökillä kävijät. Olisi saatava autiomökkikuri, kuten pohjoisten autiomökkien kohdallakin.

Jäätyäni syrjään Saarenkiertäjien johtokunnasta ja aktiivitoiminnasta haluan lausua seuraajille, jotka jatkoivat ja jatkavat puheenjohtajan nuijan heiluttamista "Yhteispelillä se sujuu".

 

Jo useamman vuoden aikana oli Rauma-Repola Oy:n Rauman tehtaan henkilökunnan keskuudessa ollut vireillä ajatus oman kalastuskerhon aikaansaamiseksi. Ajatuksen siirtäminen toiminnaksi lykkääntyi vuodesta vuoteen sopivan organisoinnin puutteessa. Kokemukset aikaisemmista yhteisistä kalamatkoista, eri osastojen puitteissa, olivat olleet puoleksi kielteisiä näissä sattuneiden onnettomuuksien vuoksi. Tämä lienee ollut yhtenä syynä siihen, että kalakerhon toimintaa kohtaan oltiin yleensä pessimistejä.

Sittemmin kun urheilukalastuksessa oli enemmässä määrin siirrytty kesäkalastuksen lisäksi talvella tapahtuvaan pilkkiongintaan katsoivat innostuneimmat urheilukalastajat tulleen ajan jolloin yhteisellä kalakerholla olisi entistä enemmän toimintamahdollisuuksia kalakerhon jäsenistön vapaa-ajanvieton ja kilpailujen järjestämiseksi, ajatus saatiin huipentumaan kun kalakerhon perustava kokous kutsuttiin koolle. Perustamiskokous pidettiin puuteollisuusosaston ruokasalissa 18.2.1958 ja kokouskutsua oli noudattanut noin 30 henkilöä. Kokouksen avajaissanat lausui kokouksen kokoonkutsuja Erkki Soininen, joka myös valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Kokouksen puheenjohtajan selostettua perstettavan kalakerhon tarpeellisuutta sekä sen toimintamahdollisuuksia, asiasta seurasi vilkas keskustelu. Keskustelun päätyttyä päätettiin yksimielisesti perustaa Rauma-Repolan henkilökunnan keskuudessa toimiva kalastuskerho, joka monien nimiehdotuksien joukosta valitsi Tauno Hyvösen tekemän nimiehdotuksen - SAARENKIERTÄJÄT -. Samassa kokouksessa yhdistykselle hyväksyttiin säännöt, jotka seurailevat yleisiä yhdistyssääntöjä, sillä poikkeuksella että yhdistyksen jäseniksi voidaan johtokunnan päätöksellä hyväksyä vain Rauma-Repola Oy:n palveluksessa oleva henkilö. Tällä rajoitustoimenpiteellä on tarkoituksena pysyttää yhdistyksen jäsenluku kohtuullisena ja taata jäsenistölle kaikki ne edut joita tehtaan johdon puolesta yhdistykselle tullaan antamaan.

Kalakerhon perustamisen tultua yleiseen tietoisuuteen, ilmoittautui jäsenistöön em. 30 lisäksi yhteensä 44 henkilöä, joten yhdistyksen lähtiessä alkutaipaleelleen oli sen jäsenluku 74. Perustetun yhdistyksen toiminta alkoi ripeästi. Ensimmäisenä toimintanaan yhdistys järjesti Rauma-Repola Oy:n vuorolle sattuneen "kolmen suuren" pilkkikilpailut, jotka Rauma-Repola voitti Saarenkiertäjien annettua suurimman panoksen.

Pyhämaan Letto nimiseltä saarelta vuokrattiin 2 vuodeksi kalastustorppa yhdistyksen kalamajaksi. Saaren lähivesien vuokraajien kanssa päästiin sopimukseen kalastusoikeudesta heidän vuokraamillaan vesillä. Kalamajan 2 vuoden vuokraksi sovittiin, että yhdistys korjauttaa jo melko huonoksi menneen kalastajatorpan katon sekä palovakuuttaa rakennuksen. Kattaminen tapahtui talkoovoimin. Kalamajan kaukaisen sijainnin vuoksi vain innokkaimmat kalakärpäsen pistämät käyttivät kalamajaa hyväkseen.

Ensimmäinen toimintavuosi antoi kuitenkin viitteitä siitä, että toimintaa voidaan Saarenkiertäjien puitteissa hyvin jatkaa ja tehostaa. V. 1960 Saarenkiertäjät liittyivät Suomen Kalamiesten Keskusliittoon. Samana vuonna seura otti osaa Satakunnan Kalamiespiirin järjestämiin piirin pilkkionginta-mestaruuskilpailuihin, joissa Saarenkiertäjien I-joukkue voitti piirin mestaruuden. Samana vuonna kilpailtiin ensimmäisen kerran "Aurinkokellon Kiertopalkinnosta." Ensimmäisen kiinnityksen sai Vasili Veikkola. Saarenkiertäjien vuosi 1962 oli sikäli merkittävä, että on saatu vihdoinkin oma kalamaja "Mansikkakari" nimiseen saareen. Rakennus oli Rauma-Repolan entinen junatoimisto.

Saarenkiertäjät kunnostautuivat jälleen voittamalla pilkkionginnan piirin mestaruuden II joukkueellaan. Samana vuonna seura otti ensimmäisen kerran osaa SM-pilkkikilpailuihin.

Vuonna 1961 seura lähetti ensimmäisen kerran jäseniä Satakunnan Kalamiespiirin piirikokousedustajiksi.

Vuonna 1965 saatiin aikaan lopultakin seuramma rekisteröityä; todettiin, että oikeusministeriö on hyväksynyt yhdistyksemme yhdistysrekisteriin.

Vuonna 1966 seuramme voitti Satakunnan Kalamiespiirin pilkkimestaruuden I joukkueellaan Säkylän Pyhäjärvellä, mikä on erittäin hyvä saavutus. Saarenkiertäjien suuri unelma vihdoinkin toteutui 26.5.67 noin 100.000 hauenpoikasta istutettiin Valkeakarin vesialueelle.

Seuramme jäsen Pentti Makkonen oli valittu Ruotsi-Suomi maaotteluun pilkkionginnassa edustamaan maatamme. Seuramme toiminta on ollut erittäin tehokasta ja tuloksellista, josta olemme saaneet myös Satakunnan Kalamiespiirin taholta tunnustusta, sillä olemme saaneet kaksi kertaa ottaa vastaan toimintakiertopalkinnon, joka myönnetään vuosittain parhaiten piirin alueella toimineelle seuralle.

Myös piirin toiminnassa on Saarenkiertäjät olleet tiiviisti mukana piiriin liittymisestä lähtien. Vuonna 1961 valittiin Asser Valtonen piirihallituksen jäseneksi ja hoiti tätä tehtävää yhtäjaksoisesti 12 vuotta. Vuonna 1968 valittiin piirin puheenjohtajaksi Kauko Niiranen ja hän hoiti tointa 3 vuotta. Saman ajanjakson toimi piirin sihteeri-rahastonhoitajana Olli Palmu. Vuonna 1971 Olli Palmu valittiin piirin puheenjohtajaksi ja hoitaa tätä tehtävää edelleenkin. Samanaikaisesti valittiin piirin sihteeri-rahastonhoitajaksi Kaarlo Kivirauma ollen edelleen tämän tehtävän hoitaja. Keskusliiton Liittohallituksen jäseneksi valittiin 1971 Olli Palmu ja hoita tehtäväänsä edelleen.

Seurastamme on aina löytynyt miehiä, jotka eivät ole pelänneet työtä ja ovat uskaltaneet tuoda oman kantansa julkisuuteen. Tänä päivänä meillä on myös naisjäseniä ja uskomme, että he tulevat aikanaan olemaan niitä naisia joihin luotetaan myös ulkopuolella oman seuran.

Yhtä kaikki Saarenkiertäjien toiminta on ollut vilkasta aina toiminnan alkuhetkistä lähtien ja tänä päivänä ovat toiminnan suhteen näkymät erittäin valoisat.

 

1975-04-22